Joku syö suruunsa, minä koska se on niin jumalattoman hauskaa kun osaa!

Olipa hyvä aloitus tuo "kun osaa"

 

Kivasti annoin hyvin positiivisen kuvan itsestäni mutta ne jotka tuntee, tietää...no pikku yöpalaa sitten vielä päivän päätteeksi eli muutama torillalettu pöydälle odottamaan.

 

Paistinpannu taas hellalle helottamaan.

 

Letun päälle ranskankermaa, muutama siivu metukkaa ohueksi suikaleeksi ja ranskankerman päälle. Vielä ohueksi leikattuja tomaattisiivuja metukan päälle, raastettu juustonkanta siihen ja rouhaisu mustapippuria kruunuksi.

 

Sitten toiseen lettuun ranskankermalla voitelu ja hatuksi koko komeudelle.

Pikkuisen painoa päälle avokämmenellä ja pannua kohti.

 

 

Paahto kuumalla pannulla ilman rasvaa, lätty ympäri ja sama juttu toiselle puolelle.

Sitten vaan leikkaus halutessaan, viides tuotantokausi SOA:ta pyörimään ja joku juoma kainaloon.

 

Katkaravut tai savulohi voisi olla kanssa aika hyvä täyte.

Periaatteessa kaikki mikä kaapista löytyy, käy.

 

 

Kyllä minä taas kiittelin itseäni kuinka helposti kolesteroliarvot saa koholleen.

 

Motörheadin Bomber jälkiruoaksi...

 

 



Aika tyhjäähän täällä on, täytyy varmaan keittää jotain...

Iso keitto kun ei muutakaan keksi

 

Se olisi sitten kolme kiloa ribsin keittoa edessä kun tuli ostettua kauppahallin misulta.

 

Ja samallahan sitä ruskista jauhelihan tortillaan, puuhaa salsan tomaateista chilin ja sokerin avulla, sulatellaan Cheddarit kahvikermaan kanssa että saadaan oikein paljon tiskiä aikaiseksi.

 

 

Siinä possu hymyillen kiehuu viikonloppua varten muutaman tunnin, jumalten ruokaa kun kunnon marinadin vielä keksii hieroa kylkiin.

 

Iltapalaksi kuitenkin nachoja ja tortilloja, on vähän hoikka olo...

 

 

Pakkohan se oli renssata myös aiemmat broiskun rintaleikkeet ja laittaa niitäkin tortilloihin mukama keventämään kun vielä salaattiakin oli. Feta sopii molempiin loistavasti sekin.

 

Tortillatkin kun oli alkuun niin kyllä nachot sopii mainiosti isolla kasalla ranskankermaa koristeltuna rasvaa säästämättä. Ja onhan tässäkin kasviksia jallujen muodossa.

 

Sitten vaan Jack ja minä kuuntelemaan Rainbowta ja Fire Dance...

 



Elämääni sinkkuna...

Olisiko nyt kolmas päivä ja alan ymmärtämään...

 

Matkalaukut hävisi ja hyllyt tyhjeni jotenkin ja nythän vasta tajusin että olen yksin. Mitenhän tässä näin pääsi käymään...

 

Sohvalta herätessäni tajusin kuinka hiljaista täällä on ja nälkä kummasti kolotti eikä yhtään närästänyt joten äkkiä keittiöön. Matkalla oli vielä pakko varmistaa että meikkipussit hammasharjoineen on poissa. Tosi on.

 

No kilinpallit...ruokaa ensin.

 

Kaapista kaikki kasvikset mitä löytyi...porkkanaa, kaalia, sipulia, kanttarellejä (se on sieni), valkosipulia, paprikoita ja chiliä sekä iso puukko ja kaikki äkkiä suikaleiksi. Broileriakin löytyi, vkp oli ajat sitten mutta olkoon...mikä vkp? Sokeria ja hunajaakin soijan sekä lihaliemipurkin tueksi niin siitä se syntyy.

 

Pannu savuamaan ja kaikki paistumaan yhdellä kertaa. Väriä vähän pintaan ja liemet, sitruunanmehu, älyttömästi sokeria ja hunajaa sekaan niin että syntyy kunnon hapanimelän tulinen. Basmati vielä kiehumaan pohjaan niin alkaa olla Samarinin aika suhista lasissa.

 

 

Tuli sitten aika paljon yhdelle mutta monta lounasta päivässä niin häviää helposti.

 

Prätkä, tsekattu eli pihassa, eihän se 350kg siitä liikukaan ihan helposti. Sitten miettimään jatkoa että mitä nyt...Whitesnake Judgement day soimaan kirkastamaan ajatusta.

 

Maha täysi.



Ne omat tomaatit!

Tuli sitten pakkanen ja hoiti homman kotiin

 

Sehän olisi sitten varsin heikko sato kun oli kaksi pakkasyötä ja toinen niistä teki tomaateista pieniä, jäisiä kuulia. Muutama saatiin talteen salaattiin mozzarellan, grillatun broilerin, yrttitahnalla voidellun paahtoleivän ja parmesanin kaveriksi.

 

Yrtit sentään omasta tarhasta valkosipulin, parmesanin, mantelien ja öljyn kanssa voimakkaaksi tahnaksi. Ja sitä säästelemättä valkosipuli tuoksui varmasti kolme päivää hengityksessä.

 

Aiemmin lupaamani keltainen salsa jäi siis haaveeksi tältä vuodelta joten pakko tehdä perinteisemmin ja keitellä siinä sivussa vähän enemmänkin juttuja.