Kastiketta omista tomaateista
Tässä kattilallinen itse kasvatettuja luumutomaatteja, koko kesän kastelin ja juttelin enkä kuitenkaan kertonut että lopulta pataan joutuvat...vähän niin kuin Hannu ja Kerttu...ero on vain siinä että nämä syötiin. Tai jotain sinnepäin...
Kuitenkin...
Pohjalle hieman oliiviöljyä, tippa vettä, suolaa, mustapippuria ja hyvin tuntemaltani Piemonten alueen taiteilijoiden kasvattamia yrttejä hyppysellinen...hyppysellinen ei ole mikään mitta mutta ihan hyvä sana. Ja tietenkin hieman sokeria pyöristämään makua.
Tomaatit luovuttavat nestettä jonkin verran mutta älä sinä luovuta vaan keitä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen ja hiljalleen hauduttaen niin kaikki maut pääsevät esille...toisen punaviinilasin (ei liity mitenkään tähän kastikkeeseen) jälkeen voi jo katsella jos neste on haihtunut ja tomaatit ns. päreinä niin ota pora esille...eli soseuta sauvasekoittimella tai vastaavalla kutterilla tasaiseksi "pizzakastikkeeksi". Jos neste vielä erottuu niin keitä lisää kunnes saostuu.
Ja nyt se juttu "naistenkaatajat"!
Hyvä kastike on kaiken perusta. Tätä voi käyttää kaikkeen lihaan, pizzaan, pastaan, kanaan, moottoripyörän ketjujen voiteluun, dödöksi kainaloon...jessus mikä suosio!
Kokeilin S-marketissa...toimii...
Olisin laittanut kuvan lopputuloksesta mutta melkein kaikki meni Uunipastan sekaan ja loput lusikoin suoraan kattilasta parempiin suihin...
Ei lisättävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti